Pirkanmaalla halutaan kehittää haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivojen tyhjentämistä muuttamalla lietetyhjennysten keräysjärjestelmää. Keskitetyllä keräyksellä voidaan parantaa myös tyhjennysten logistiikkaa aiempaan verrattuna.

Pirkanmaan Jätevesipalveluiden ja Pirkanmaan Jätehuollon toteuttaman kokeilun tavoitteena on, että asukkaiden ei tarvitsisi enää huolehtia kaivojen tyhjennysten tilaamisesta, vaan ne hoituisivat automaattisesti etäluettavien antureiden avulla. Toimintaa kehittämällä pyritään eroon myös jäteautojen turhasta ajosta. Tulevaisuudessa tämä voi näkyä positiivisesti myös asukkaiden kukkaroissa.

Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella eikä sitä ole kytketty kunnalliseen viemäriverkostoon, menevät talon jätevedet joko sakokaivoon tai umpisäiliöön. Pirkanmaalla asukkaiden tulee tällä hetkellä itse huolehtia jätevesilietteiden tyhjennystilauksista.

Asukkaat eivät aina huomaa tilata tyhjennystä oikeaan aikaan, jolloin kaivot täyttyvät yli ja kiinteistöille tai ympäristölle voi aiheutua vahinkoa.  Jätehuoltoyhtiölle ylitäyttymisistä seuraa kiireellisiä tyhjennysajoja ja ylimääräisiä kilometrejä, jotka lisäävät kustannuksia ja kuljetusten päästöjä.

Syksyn aikana Pirkanmaan Jätevesipalvelut on asentanut etäluettavia antureita haja-asutusalueille testattavaksi ympäri Pirkanmaata, muun muassa Kangasalle, Tampereelle, Ylöjärvelle ja Parkanoon. Testianturit lähettävät automaattisesti hälytyksen, kun lietekaivo alkaa täyttyä ja sen voi tulla tyhjentämään.

”Tulokset ovat jo lupaavia, ja nyt kaivoja on pystytty tyhjentämään oikeaan aikaan sekä ennakoivasti,” kertoo Pirkanmaan Jätevesipalveluiden aluepäällikkö Ville Paananen.

Kokeilua rahoittaa ympäristöministeriön KIRA-digi-hanke, jonka tavoitteena on vauhdittaa kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota.

Etäluettavat anturit maksavat itsensä takaisin

Pirkanmaan Jätehuolto on hoitanut keskitetysti toimialueensa lietetyhjennykset vuodesta 2017 lähtien Nokiaa lukuun ottamatta. Haja-asutusalueilla ja viemäriverkon ulkopuolella kiinteistöjä on yhteensä noin 20 000. Jos kokeilusta saatavat hyödyt ovat riittävät, on mahdollista, että tulevaisuudessa kaikkiin Pirkanmaan haja-asutusalueiden umpisäiliöihin asennettaisiin etäluettavat anturit. 

Vaikka etäluettavat anturit ja seurantajärjestelmät ovatkin nykyistä järjestelmää kalliimpia, tyhjennysten ennakointi tuo pitkällä aikavälillä säästöjä.

”Uskon, että antureiden kallis hinta kompensoituu ajan myötä. Nykyään etävalvottavat laitteet ovat noin kaksi kertaa kalliimpia kuin perinteiset kaivohälyttimet. Toiminnan järkevöittäminen laskee tulevaisuudessa luultavasti myös haja-asutusalueiden asukkaiden jätevesimaksuja”, Paananen sanoo. 

Ajojen suunnittelu säästää kilometrejä ja ympäristöä

Osana samaa hanketta Juupajoella on käynnistymässä logistiikkakokeilu. Siinä selvitetään, paljonko logistiikkaa voitaisiin tehostaa lietekaivojen tyhjennyksessä, jos reitit pystyttäisiin suunnittelemaan etukäteen paremmin. Samalla etäluettavia antureita aiotaan tarjota kaikille Juupajoen kunnan haja-asutusalueiden asukkaille, joilla on kiinteistössään umpikaivo.

”Usein käy niin, että tietyllä alueella on käyty eilen ja seuraavana päivänä naapurista soitetaan, että nyt heidänkin lietekaivonsa pitäisi tyhjentää. Tällöin tulee paljon turhaa ajelua, kun reittiä ei pysty ennakkoon suunnittelemaan”, Paananen kertoo.

Hanke jatkuu ainakin yli talven, sillä kokeilussa on erilaisia teknisiä ratkaisuja, joiden luotettavuudesta voidaan tehdä päätelmiä vasta talven hankalien olosuhteiden jälkeen. Lopullisen antureiden asennuspäätöksen kaikkiin haja-asutusalueen kiinteistöihin tekee Pirkanmaan Jätehuolto. Pirkanmaan Jätevesipalvelut toteuttaa hanketta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimeksiannosta.

Faktaa

- Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevedet menevät joko sako- tai umpikaivoon haja-asutusalueilla.
- Jätevettä eli lietettä syntyy sekä wc-käynneistä ja pesuvesistä.
- Umpikaivossa jätevedet johdetaan viemäriä pitkin umpinaiseen säiliöön, josta ne tyhjennetään ja kuljetetaan käsittelyyn. Esimerkiksi neljän hengen omakotitalossa kymmenen kuutiometrin säiliö pelkille wc-vesille tyhjennetään noin reilun kahden kuukauden välein. Nykyaikaisia vähävetisiä wc-laitteita käyttämällä tyhjennysväli on yleensä pidempi. Joissakin harvinaisissa tilanteissa, esimerkiksi pohjavesialueella, kiinteistön kaikki jätevedet pitää ohjata umpisäiliöön. Tällaisessa tilanteessa tyhjennysväli on huomattavan lyhyt.
- Sakokaivo on esikäsittelyjärjestelmä, joka erottelee jätevedestä kiintoaineen sekä rasvan, ja vesi ohjataan maahan imeytykseen tai maasuodatuksen jälkeen maastoon. Tällaista käsittelyä ei monissa kunnissa hyväksytä wc-vesille ranta- tai pohjavesialueilla. Mikäli sakokaivoon johdetaan wc-vesiä, on kaivo tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.

Kuvia antureiden asentamisesta: https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Ymp%C3%A4rist%C3%B6ministeri%C3%B6/KIRA-digi-hanke/Pirkanmaan%20J%C3%A4tevesipalveluiden%20lietekaivohanke/

Lisää aiheesta

- Tietoa hankkeesta KIRA-digin sivuilla

Lisätietoja