Rakennusalan nimikkeistöt, kuten Talo 2000 ja Infra-nimikkeistöjärjestelmä, ovat keskeinen tapa nimetä ja luokitella rakentamisen ja rakennetun ympäristön osia. Myös rakennushankkeiden ja rakennetun omaisuuden tiedonhallinta nojaa nimikkeistöihin. Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että nykyiset nimikkeistöt ovat erillisiä, eikä niillä juuri ole yhteistä kosketuspintaa – kun taustalla on erilaisia sanastoja ja standardeja, nimikkeistöjen käytettävyys ja kattavuus vaihtelevat suuresti. Toisaalta etenkin talo- ja infrarakentamisen nimikkeistöistä löytyy myös päällekkäisyyttä ja ristiriitoja.

Ongelmaa pyrkii osaltaan ratkomaan lokakuussa 2018 käynnistynyt Rakennusalan nimikkeistövertailu -hanke, jossa kartoitetaan Suomen kiinteistö- ja rakennusalan nimikkeistöjen nykytilannetta ja kehitystarpeita eri käyttötarkoitusten ja yhtenäistämisen näkökulmasta. Vuoden lopulla päättyvän hankkeen tarkoituksena on tuottaa selvitys siitä, kuinka Talo-, Sähkö, LVI-, Infra- ja Kiinteistönpitonimikkeistöjen keskinäistä ja kansainvälistä yhteensopivuutta tulisi kehittää. Vakiointityöllä pyritään saamaan digitalisaation tarjoamat hyödyt paremmin koko rakennusalan käyttöön.

– Tavoitteena on, että Suomessa olisi jossain vaiheessa koneluettavat, koko elinkaaren kattavat ja kansainvälisesti yhteensopivat nimikkeistöt käytössä. Tällöin digitalisaatiosta saadaan irti suurin hyöty, toteaa hanketta vetävän Rakennustietosäätiön viestintä- ja kehityspäällikkö Petri Neuvonen.

Rakennettu ympäristö tarvitsee yhteisen kielen

Ensimmäisen, lokakuun lopulla järjestetyn työpajan runsaasta osanotosta ja vilkkaasta keskustelusta päätellen nimikkeistöjen standardoinnille on kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisten mielestä todellinen tarve.

– Suurissa hybridihankkeissa, kuten Triplassa, johon tulee sekä asuntoja että liike- ja hotellitiloja, on erityisen tärkeää, että puhutaan samaa kieltä. Nimikkeistöt ovat keskeisessä roolissa projektinhallinnassa ja tiedon liikuttamisessa eri osapuolten välillä, joten niiden tulisi ehdottomasti keskustella keskenään, toteaa projektinhallinnan kehittämisestä YIT:llä vastaava projektipäällikkö Ville Teräväinen.

Myös rakennustuoteteollisuuden ja infrarakentamisen näkökulmasta nimikkeistöjen keskinäinen ja kansainvälinen yhteensopivuus kaipaa kehittämistä.

– Selkeät, yhdenmukaiset nimikkeistöt helpottaisivat pohjoismaista yhteistyötä ja tukisivat kaikkia osapuolia: rakentajia, urakoitsijoita, arkkitehtejä ja suunnittelijoita. On kiinnostava nähdä, miten digitalisaatio tulee vaikuttamaan nimikkeistöjen kehitykseen, kommentoi niin ikään työpajaan osallistunut Master Data Specialist Janita Vänskä Uponor Infrasta.

Työkaluja muuttuvien arvoverkkojen tarpeisiin

Nimikkeistöjen kehitystyön edellytyksenä on tunnistaa niiden taustalla olevat muodostusperiaatteet ja standardit sekä niiden yhteneväisyydet, erot, päällekkäisyydet ja kosketuspinnat. Kehittäminen vaatii myös selkeää näkemystä siitä, millä edellytyksillä nimikkeistöt sopivat yhteen tietomallintamisen kanssa. Älykäs rakentaminen vaatii yhteistä ymmärrystä.

– Digitalisaatio muuttaa alan toimintatapoja ja arvoverkkoja. Kun yhteistyötä tekevät sellaiset toimijat, jotka eivät aiemmin ole kohdanneet toisiaan, pitää heidän pystyä kommunikoimaan sujuvasti. Nyt samoista asioista puhutaan eri termeillä. Esimerkiksi maanmittausalan ihmiset mieltävät kiinteistö-sanan maa-alaksi, joka on rekisteröity kiinteistörekisteriin, kun taas kiinteistöhuollossa sama tarkoittaa rakennusta. Koneluettavuuden ja tietohallinnan kannalta tämä on huono homma: tekoälykään ei juuri auta niin kauan kun sama termi tarkoittaa monia eri asioita, huomauttaa toimitusjohtaja Juha Saarentaus rakennetun ympäristön konsulttipalveluita tarjoavasta Geowise Oy:stä. 

Kansainvälistä yhdenmukaisuutta vai paikallista ymmärrettävyyttä?

Digitalisaation lisäksi nimikkeistöjen vakiointi kytkeytyy vahvasti myös kansainvälistymiskeskusteluun. Onko nimikkeistöjä tarpeen harmonisoida yli rajojen?

– Rakennustoiminta on edelleen aika paikallista, mutta voihan olla, että tulevaisuudessa esimerkiksi suunnittelutyö kansainvälistyy. Onhan meillä nyt jo käytössä eurokoodit. Kansainvälisissä projekteissa pyrimme pääpiirteissään käyttämään samaa nimikkeistöä, jolloin vertailtavuus toteutuu: olitpa missä maassa tai projektissa vain, puhutaan samasta asiasisällöstä ja käytetään samaa nimikkeistöä, Teräväinen pohtii.

Kielikin asettaa omat haasteensa nimikkeistöjen kehittämistyöhön.

– Vaikka tähtäimessä olisi kansainvälinen yhteensopivuus, on hyvä säilyttää kielellinen itsenäisyys ja välttää anglismeja, jottei käy niin kuin aikoinaan IT-puolella. Liiallisten vierassanojen vaarana on tietynlainen snobismi: kun arvoverkossa on eri toimijoita, ymmärrettävyyden on syytä olla kaikkia osapuolia palvelevalla tasolla, Saarentaus toteaa.

Lisätiedot:

Heta Timonen
projektipäällikkö
heta.timonen(at)rakennustieto.fi
puh. 0207 476 403

Rakennusalan nimikkeistövertailu on ympäristöministeriön rahoittama KIRA-digihanke, jonka toteuttaa Rakennustietosäätiö RTS yhteistyössä Gravicon Oy:n ja Sitowise Oy:n kanssa. Hankkeen viestinnästä vastaa Taskut. Nimikkeistövertailussa tehdään yhteistyötä myös Viron talous- ja viestintäministeriön sekä Sanastokeskus TSK:n kanssa. Hankkeen ensimmäisessä työpajassa lokakuun lopulla kartoitettiin nimikkeistöjen nykytilaa ongelmineen. Toisen työpajan aiheena oli tavoitetila ja kehitystarpeet, ja se järjestettiin 12.11.2018. Hanke valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä.