Merkittävä hidaste rakennusalan digitalisaatiossa on vanhanmallinen tapa ostaa ja toteuttaa mobiili- ja web-sovellusprojekteja. Visuaalinen sovelluskehitys tuo tähän uusia mahdollisuuksia.

Kentällä täytetään joka päivä lukemattomia paperilomakkeita, jotka sitten naputellaan päätteen äärellä järjestelmään. Tieto työntekijöiden ja kaluston liikkeistä on ehkä jossain tietokannassa jokseenkin ajan tasalla, mutta siihen ei pääse käsiksi työmailta, puhumattakaan sen päivittämisestä reaaliajassa. Työajat kirjataan Excel-tiedostoon, ja raportteja lähetellään sähköpostilla ympäri organisaatiota. Laitteiden huoltoja tilataan puhelimitse, asioiden etenemistä on mahdoton seurata. IoT-laitteiden keräämä data ei ole helposti saatavilla. Kaupan hyllystä ostetut valmissovellukset ovat kankeita, eivät integroidu oikeisiin järjestelmiin ja pakottavat epäoptimaalisiin prosesseihin.

Kun turhan työn ja epäselvän informaation kustannukset lasketaan yhteen, päästään järisyttäviin lukemiin. On selvää, että räätälöidyillä mobiili- ja web-sovelluksilla voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua. Mobiilisovelluksen kehitys kuitenkin maksaa tyypillisesti 50 000 eurosta ylöspäin, kestää kuukausia ja vaatii ulkoa ostetun ohjelmistokehitysprojektin. Talon sisältä harvoin löytyy tarvittavaa osaamista, ja kokeneiden mobiilidevaajien palkkaus se vasta vaikeaa onkin. IT-osastoilla on kädet täynnä muita projekteja, jolloin resursseja riittää parhaimmillaankin vain muutaman sovelluksen toteuttamiseen vuodessa.

Vaikka yritys oppisi miten taitavaksi IT-ostajaksi tai saisi rakennettua maailmanluokan sisäisen tiimin, sovellusten koodaaminen perinteisin menetelmin on silti valtavan hidasta. Gartner arvioi, että vuoden 2017 loppuun mennessä yrityksissä mobiilisovelluskehityksen tarve kasvaa yli viisinkertaisella vauhdilla saatavuuteen nähden. Ongelma siis vain kärjistyy ajan myötä.

"Vuoden 2017 loppuun mennessä mobiilisovelluskehityksen tarve kasvaa yli viisinkertaisella vauhdilla saatavuuteen nähden."

Nykytilanteesta käsin näyttää siis siltä, että lähitulevaisuudessa voidaan rakentaa korkeintaan muutamia sovelluksia, ja tämäkin vain mittavalla ajallisella ja rahallisella panostuksella. Tästä syystä harva rakennusalan yritys osaa edes ajatella, mitä kaikkea mobiilisovelluksilla voisikaan ratkaista ja tehostaa. Kriittisten hankkeiden kanssa painiminen vie kaiken energian. Viestit kentältä eivät kantaudu IT-hankkeiden priorisointia tekeville päättäjille. Kymmenet, oleellisia kustannus- ja aikasäästöjä tuovat sovellustarpeet jäävät kokonaan keskustelun ulkopuolelle.

Visuaalinen sovelluskehitys tuo uuden tavan toimia

On tärkeää, että mobiilisovellus saadaan räätälöityä juuri tehostettavaan prosessiin sopivaksi. Muuten työkalu tulee työn tielle. Samalla kuitenkin huomataan, että yritysten sisäisissä sovelluksissa toistuvat hyvinkin samat elementit. Tarvitaan käyttäjäautentikaatio, integraatiot ERP-järjestelmiin ja tietokantoihin, lomakkeita, raportteja, listanäkymiä, yksittäisten tietueiden näkymiä, tehtävänhallintaa, push-viestejä, tiedon viemistä Exceliin, automaattisia sähköposteja ja niin edelleen.

Visuaalinen sovelluskehitys on pohjimmiltaan komponenttien liittämistä yhteen. Kululaskulomakkeen kentät voidaan vetää hiirellä paikalleen, ja pienellä konfiguroinnilla lomakkeen tiedot lähtevät suoraan SAP:iin tai muuhun järjestelmään. Perinteisesti visuaaliset sovelluskehittimet ovat kuitenkin olleet rajoittuneita – integraatioiden tekeminen on ollut vaikeaa tai mahdotonta, ja simppelikin logiikka on vaatinut vahvaa koodaustaitoa. Tietynlaisia käyttöliittymiä tai työnkulkuja ei ole pystynyt tekemään. Uuden aallon työkalut, kuten suomalaisen AppGyverin Composer, muuttavat tämän.

Kaikki sovelluksen osa-alueet – käyttöliittymä, sivurakenne, sovelluksen ja taustajärjestelmien logiikka, dataintegraatiot, käyttäjäautentikointi, bisnesautomaatio – voidaan rakentaa helposti ilman koodausta. Samalla kaikki osat ovat laajennettavissa yleisesti käytössä olevien web-teknologioiden avulla. Jos siis tarvitaan jokin työkalupakista puuttuva ominaisuus, kuten yrityksen graafisen ohjeistuksen mukaiset käyttöliittymäkomponentit tai tietynlainen ERP-integraatio, ne voidaan koodata, paketoida komponentiksi ja antaa koko organisaation käytettäväksi.

Tämä mullistaa perinteisen sovelluskehityksen roolit. Kovimmat koodarit voivat keskittyä vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen, kun taas yrityksen on helppo löytää omasta organisaatiostaan tekijä, joka voi yhdessä bisnesyksiköiden kanssa ryhtyä innovoimaan, rakentamaan ja julkaisemaan mobiilisovelluksia kertaluokkaa nopeammalla tahdilla.

Mobiiliratkaisuja ketterästi rakennusalan eri käyttökohteisiin

Lukuisat suomalaiset rakennusalan yritykset, kuten Lemminkäinen ja Delete, käyttävät AppGyverin teknologiaa toteuttamaan digitalisaatiostrategiaansa. Reaaliaikainen kaluston seuranta ja sijaintien päivitys, huoltojen tilaus ja kuittaus kentältä, työmaiden tuntikirjaukset, paperilomakkeiden digitalisointi, tehokas sisäinen tiedottaminen… Tarpeita ja käyttökohteita on kymmeniä.

"Kun sovellukset rakennetaan ja saadaan testattaviksi päivissä ja viikoissa kuukausien sijaan, ei digitalisaatio enää ole hitaasti kulkeva mammutti."

Kun organisaatio saa muutettua ajattelunsa maailmaan, jossa sovellukset rakennetaan ja saadaan testattaviksi päivissä ja viikoissa kuukausien sijaan, ei digitalisaatio enää ole hitaasti kulkeva mammutti. Siitä tulee konkreettinen, eteenpäin vievä voima, joka vaikuttaa kaikkien organisaation työntekijöiden arjessa. Kilpailuetu on niillä yrityksillä, jotka ryhtyvät ennen muita harjoittamaan tätä ajattelutapaa.

Haluatko tuoda oman näkökulmasi rakennetun ympäristön digitalisaatiokeskusteluun? Kirjoita vierasblogi KIRA-digin verkkosivustolle! Jos kiinnostuit, lähetä viestiä osoitteeseen info(at)kiradigi.fi.