Kuudennessa ja viimeisessä KIRA-digin 360 -tulostilaisuudessa käsiteltiin kokeiluhankkeita käyttäjänäkökulmasta. Vaikka digitaalisuus tulee muuttamaan kiinteistö- ja rakentamisalaa radikaalisti jo lähitulevaisuudessa, on teknologian kehittämisen tärkein komponentti ihminen: käyttäjä, kuluttaja ja kansalainen.
Jos rakennetun ympäristön digitalisoinnissa halutaan olla maailman huippuja, toimivan teknologian lisäksi on tunnettava käyttäjät ja heidän tarpeensa. Keskustelun käyttäjänäkökulmaan siivitti tilaisuuden keynote-puhuja, suunnittelutoimisto Nordkappin luova johtaja Sami Niemelä.
”Mikä on teknologian perimmäinen tarkoitus, miksi sitä tehdään? Mitä ihmiset siltä haluavat? Nämä asiat on selvitettävä jo ennen rakentamisen aloittamista”, Niemelä kysyi.
Teknologia ei saa olla tekemisen itseisarvo, vaan digitaalisuudella on saavutettava jotakin.
”Kukaan ei halua sovellusta vain sovelluksen takia”, Niemelä sanoi.
Suunnittelutyössä ei saa unohtaa ihmistä
Jotta käyttäjät ovat tyytyväisiä, suunnittelutyö on aloitettava ihminen edellä ja käyttäjäkokemusta on testattava. Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen pohti, miksi ihminen kuitenkin usein unohtuu teknologian kehittämisprojekteista.
”Usein tekijä rakastuu omaan teknologiaansa liikaa ja unohtaa käyttäjän. Siksi sovellusta testaavan on tultava kehitystyön ulkopuolelta”, Sami Niemelä vastasi.
Digitaalisuus onkin parasta silloin, kun se sujuvuudessaan ja mutkattomuudessaan katoaa taustalle.
”Teknologia on onnistunutta silloin, kun siihen ei käytettäessä kiinnitä huomiota”, digitaalisia ratkaisuja kehittävän Perfektion toimitusjohtaja Henri Malkki huomautti.
Valta vaikuttaa tekee käyttäjästä tyytyväisen
Tärkeää on myös antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa rakennettuun ympäristöönsä. Kiinnostusta herätti muun muassa Hyvinkäällä toteutettu Vuorovaikutteinen 3D-palvelu kaupungin kehittämiseen -hanke, jossa kuntalaiset pystyivät osallistumaan keskustan kehittämiseen. Vaikuttamismahdollisuus lisäsi tyytyväisyyttä ja vähensi valituksia.
”Kansalaislähtöisyys on äärettömän hyvä asia, ja sen pitäisi olla laajemmin käytössä suunnittelussa” ympäristöministeriön erityisasiantuntija Pilvi Nummi sanoi.
Rakennusten säädeltävillä olosuhteilla voidaan saada aikaan myös energiansäästöä. Kun ihmisellä on valta päättää itse, hän voi tietoisesti vähentää päästöjään. Tätä mahdollisuutta selvitettiin Enermixin hankkeessa, jossa kerrostaloasujille annettiin mahdollisuus vaikuttaa asuntonsa lämpötilaan jopa huonetasolla.
”Se, että ihmisille annetaan valta vaikuttaa, on tulevaisuuden suunta. Kun ihmisille annetaan tietoisuutta ja motiiveja, saadaan vietyä koko ympäristön tehokkuutta eteenpäin”, kiinteistösijoittaja Kojamon kehitysjohtaja Teemu Suila sanoi.
Yhdistääkö vai erottaako digitaalisuus?
Vaikka teknologia mahdollistaa ihmisen huomioon ottamisen, luo se myös uhkia yhteisöllisyydelle. Keskustelutilaisuudessa pohdittiin, miten yhteisöllisyys saadaan säilymään. Palveluasumisen digitaalisuuden mahdollisuuksia tutkiva Metropolian hanke oli oiva esimerkki ihmislähtöisesti ja inhimillisestä keinosta ratkaista ongelmia digitaalisuudella. Jos digitaalisuuden avulla voidaan poistaa tietojen kirjaamiseen kuluvaa aikaa, jää työntekijöille enemmän aikaa läsnäoloon.
”Hankkeessa vältetään hienosti se, että teknologia olisi tungettelevaa”, Henri Malkki Perfektiosta totesi.
On oltava ei vain Suomen, vaan maailman paras
Tosiasia myös kiinteistö- ja rakentamisalalla on se, että kansalliset markkinat ovat muuttuneet globaaleiksi.
”Ei riitä, että olet Suomen paras, vaan sinun on oltava maailman paras. Riittävän hyvä ei enää riitä, koska aina joku muu tekee paremmin ja vielä vähän nopeammin”, Sami Niemelä totesi.
”Meidän on siirryttävä MVP:stä, pienimmästä julkaisukelpoisesta tuotteesta (minimum viable product), MAP:iin, pienimpään mahtavaan tuotteeseen (minimum awesome product)”, Niemelä summasi.
Suomalaisilta kehittäjiltä vaaditaan rohkeutta tehdä asioita paitsi kunnianhimoisesti, myös kohdennetusti.
”Suomi on aiemmin ollut homogeeninen maa, ja tuotteet ja palvelut on pyritty kehittämään kaikille kelpaaviksi. Globaaleilla markkinoilla se ei enää onnistu”, suunnittelutoimisto Amerikan asiakkuusjohtaja Maria Kelter muistutti.
Suomi tunnetaan perinteisesti insinöörimaana, jossa palveluiden kehittämistä lähestytään teknisesti. Se ei kuitenkaan riitä.
”Tärkeää on käyttää empatiaa ja ymmärtää ihmisiä sen sijaan, että ajateltaisiin vain teknologiaa”, Niemelä tiivisti.
Seuraavaksi KIRA-digin tuloksia esitellään Slushin rinnakkaistapahtumassa Recotechissä 4.12.2018 Messukeskuksessa sekä Tulevaisuusseminaarissa 6.2.2019 keskustakirjasto Oodissa.
