Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa taannoin vieraillut tulevaisuudentutkija Ilkka Halava totesi, että elämme 20–30 vuoden päästä paremmassa ja mukavammassa maailmassa. Digitalisaatio tulee hänen mukaansa auttamaan erityisesti kaikkien suurten ongelmien ratkaisemisessa. Mitä kaikkea tämä parempi ja mukavampi maailma voisi tarkoittaa rakennetun ympäristön näkökulmasta?

Olemme Skanskalla aloittaneet asian pohtimisen yhdessä yhteistyökumppaneidemme Ilmarisen, Rakennustiedon ja FCG:n kanssa. Kansallisessa KIRA-digi-hankkeen käynnissä olevassa kokeilussamme pohdimme, millaisia ulottuvuuksia rakennuksen tietomalli (BIM) tuo tiedon hallintaan suunnittelun ja rakentamisen aikana niin, että prosessin aikana kertyvä tieto olisi hyödynnettävissä myös koko kiinteistön loppuelinkaaren aikana.

"Yksi koko kiinteistö- ja rakennusalaa määrittävä tekijä on osapuolten suuri määrä hankkeissa."

Työskentelen tällä hetkellä päätoimisesti kokeilun vetäjänä. En toki tee työtä yksin vaan yhdessä eri kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisten kanssa – niin skanskalaisten kuin muidenkin. IT-taustaisena minulla ei ollut aihepiiristä valmista ennakkokäsitystä, mutta olen päässyt perehtymään siihen hyvin laajasti pystyäkseni käymään aiheesta tarkallekin tasolle meneviä keskusteluja. Työni kokeilussa on ollut jo tähän mennessä ennen kaikkea mielenkiintoista ja haastavaa.

Tietomalli ylläpitoon – helppoa, eikö?

Lähtökohtana kokeilussamme on ollut luoda tietomalleihin pohjautuva ratkaisu käytettäväksi kiinteistön ylläpidossa ja huollossa. Ajatuksena on ollut tuoda suunnittelun ja rakentamisen aikana muodostuva tietomalli sekä rakennuksen materiaalitietoja hyödynnettäväksi yksinkertaisella tavalla rakennuksen valmistuttua. Kuulostaa yksinkertaiselta ja selkeältä – miksi tällaista ei siis ole tehty ja otettu käyttöön jo aiemmin?

Syksyn 2017 aikana tehtiin lyhyt esiselvitys, jonka aikana haastateltiin noin kahtakymmentä eri ylläpidon ja huollon osapuolta. Haastatteluissa keskusteltiin ilahduttavan avoimesti sekä alan nykytilasta ja haasteista, että pohdittiin yhdessä miten tilannetta voitaisiin parantaa.

Muutamia havaintoja, joita olemme jo tähän mennessä tehneet kokeilussamme:

- Osapuolten monipuolinen kirjo palvelee loppukäyttäjää

Yksi koko kiinteistö- ja rakennusalaa määrittävä tekijä on osapuolten suuri määrä hankkeissa. Urakka- ja sopimusmalleista riippuen osapuolten määrä vaihtelee, ja rakentamisen aikana voidaankin puhua toimitusketjusta, jossa kukin osapuoli vastaa omalta osaltaan rakentamisen etenemisestä. Kun rakennus on valmis, sen ottaa haltuun useista toimijoista koostuva verkosto. Verkoston tehtävänä on huolehtia, että rakennus pysyy toimintakuntoisena ja asukkaita tai käyttäjiä palvelevana siinä tarkoituksessa, jota varten se on rakennettu.

- Tiedon merkitys ja hyödyntäminen konkretisoituu

Kun mietitään KIRA-alaa tietomallin näkökulmasta, voidaan todeta että suunnittelun ja rakentamisen aikana muodostetaan suurin osa siitä tiedosta, jota ylläpidon aikana on tarkoitus hyödyntää. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa muodostettu tietomalli luo pohjan tiedon rikastamiselle ja hyödyntämiselle myöhemmissä vaiheissa.

Olemme havainneet, että tätä tietoa ei vielä hyödynnetä päivittäisen työn suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Kun asukas ilmoittaa ongelmasta kylpyhuoneen hanan kanssa, onko paikalle lähtevällä kiinteistönhoitajalla jo mukanaan tarvittavat varaosat? Tai tietääkö ilmanvaihtolaitteiden huoltoa tekevä ammattilainen kohteessa tarvittaviin laitteisiin sopivat suodattimet ilman, että ennen työn aloittamista kaikki laitteet on jälleen kertaalleen kierretty ja kartoitettu läpi? Työn tehokkaampi tekeminen tehostaisi toimintaa ja toisi kustannussäästöjä, mutta varmasti vaikuttaisi osaltaan myös kiinteistöjen turvallisuuteen, kunnossa pysymiseen sekä käyttäjien viihtyvyyteen.

- Yhteistyöllä pääsemme eteenpäin

Pidimme hiljattain kokeiluhankkeemme ensimmäisen työpajan, jossa aloitettiin työskentely syksyn esiselvityksen pohjalta. Teemme kokeilua oikean rakennusprojektin rinnalla, joka tuo konkretiaa tekemiseen: meillä on suunnitteilla oleva Ilmarisen asuntokohde, jonka kautta voimme pohtia, mikä tieto on oleellista.

Työpaja toi yhteen eri suunnittelualojen ammattilaiset, Skanskan tietomallien ja rakentamisen asiantuntijat, sekä ylläpidon edustuksen. Yhteistyömme jatkuu vielä kevään aikana, ja kesään mennessä pääsemme ottamaan askeleen eteenpäin itse teknisen ratkaisun kanssa.

- Epämukavuusalueelle pitää uskaltautua

KIRA-alan ammattilaisten kanssa työskennellessäni olen huomannut, miten insinöörimäinen ajattelutapa ajautuu usein nopeasti konkretian äärelle. Tämä on tietysti täysin luonnollista, mutta uskon, että uuden edessä vaaditaan toisinaan myös hyppäämistä omalle epämukavuusalueelle ja ainakin alkuun pois konkreettisesta tekemisestä. Tekemisen kautta toki opitaan ja saadaan uutta tietoa, mutta aina ei voida täysin kattavasti etukäteen määritellä sitä, mitä ollaan tekemässä. Tämän epämääräisyyden tukemiseen voidaan onneksi ottaa avuksi IT-alalta tutut ketterän kehittämisen menetelmät, joiden avulla työskentely sujuu iteratiivisesti ja etukäteissuunnittelun sekä dokumentoinnin määrä pysyy kohtuullisena.

Oman kokeiluhankkeemme osalta suurin oppini tähän mennessä on ollut se, että kokeileminen edellyttää rohkeutta sekä kykyä sietää epävarmuutta. On tärkeää muistaa että kokeilu voi olla onnistunut myös silloin kun siinä epäonnistutaan, mikäli jotain opitaan ja oppeja jaetaan myös muille. Epäonnistunut lopputuotos ei siis tarkoita, että kokeilukin on epäonnistunut.

Uskallan kuitenkin väittää jo nyt, että omasta kokeilustamme tullaan saamaan myös konkreettisia käytännön hyötyjä. Kerron niistä tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessani.

Kirjoittaja on Skanskan KIRA-digi kokeilun vetäjä. Alkuperäinen blogikirjoitus on julkaistu osoitteessa: https://blogit.skanska.fi/2018/04/kokeillen-eteenpain/

Haluatko tuoda oman näkökulmasi rakennetun ympäristön digitalisaatiokeskusteluun? Kirjoita vierasblogi KIRA-digin verkkosivustolle! Jos kiinnostuit, lähetä viestiä osoitteeseen info(at)kiradigi.fi.