KIRA-digin kesäkuun tilaisuudessa aiheena oli siiloutuminen.

Keynote-puheenvuorossaan valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttinen puhui digitalisaation aiheuttamista paineista järjestäytyneille yhteiskunnille. Mörttisen mielestä yhtenäisyyteen pyrkivä kansallisvaltio kilpailee teknologian mahdollistamien ”globaalien heimojen” kanssa ja tiedon epätasainen jakautuminen on ongelma.

Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Cowell kysyi, mikä on ministeriön näkökulmasta suurin este sille, että kulttuurinen muutos näkyy poliittisessa päätöksenteossa. Mörttinen vastasi, että osallistumista on rohkaistava ja saatava aikaan asennemuutos, sillä kaikki eivät halua osallistua. Mörttisen mukaan lainsäädännöllä ja viranomaisilla tulee olemaan valvova ja turvaava rooli myös tulevaisuuden verkostoituneissa yhteiskunnissa. Blokin toimitusjohtaja Rudi Skogman muistutti, että dataa ei vain mene rajan yli, vaan sitä myös tulee Suomeen, mikä on meille valtava mahdollisuus.

YTI-hankkeen edustaja, Veron kehittämisen asiantuntija Mikael af Hällström valaisi hanketta, jossa kehitettiin yhteentoimivuusalusta julkisen hallinnon yhteiseen tiedonhallintaan. Vuoden 2019 tiedonhallintalaissa tietoa ryhdytään hallinnoimaan yhteisten menetelmien avulla (yhteentoimiva.suomi.fi). Yhteentoimivuusmenetelmä keskittyy tiedon määrityksiin ja yhteiseen mallintamiseen, jolloin fyysisiin tietokantoihin ei puututa. Hankkeessa yhdistetään monta eri teknologiaa ja näkemystapaa, ja tarkoitus on levittää tietoisuutta myös kansainvälisesti. Kesäkuussa hanke esitellään Bulgariassa.

Rakennettua ympäristöä koskeva tieto on hajaantunut eri organisaatioihin, ja se on usein yhteentoimimattomassa muodossa eri järjestelmissä. Ympäristöministeriön yliarkkitehti Antti Autio esitteli hanketta, joka perustuu rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuurin ja ekosysteemin kehittämiselle. Uusi menetelmä yhdistää eri tahoilla tehtyjä selvityksiä, raportteja ja analyyseja kokonaiskuvan muodostamiseksi. Tavoitetilan kuvaus 1.0 julkistetaan pian, ja seuraavaksi hanke etenee sidosryhmätyöpajoihin, joissa on mukana muita julkishallinnon, kuntien ja yritysten edustajia. KIRA-digi-sivustolta löytyy tämänhetkinen versio, johon toivotaan kommentteja.

Kuopion kaupungin hankesuunnitteluarkkitehti Emilia Rönkkö esitteli julkisten organisaatioiden käyttöön tehtyä dynaamisen verkostosuunnittelun toimintamallia. Ongelmana on, että kunnissa tehdään jopa 100 000 euron arvoisia raportteja, jotka ovat vanhentuneita jo ilmestyessään. Uuden sovelluksen ideana on monipuolinen tietovarantojen yhdistely ja visuaalinen analytiikka, jolla voidaan tehostaa palveluverkkoa ja suorituskykyä. Sovelluksen avulla kuntalaiset voivat jatkossa reaaliaikaisesti seurata, miten kunnalla menee. Hanke on aloitettu helmikuussa ja sitä jatketaan vuoden 2018 loppuun.

Lexian lakimies Aleksi Lundén esitteli Lakiklinikkaa, jonka tarkoituksena on kerätä ympäristöministeriölle tietoa alan digitalisaatiota hidastavista laeista ja luoda tilannekuva lainsäädännön kehittämiseksi. Lakiklinikan kautta myös käyttäjät saavat vastauksia säädöksiin liittyviin kysymyksiin ja kanavan kertoa mahdollisista ongelmista eteenpäin. Tulokset hankkeesta saadaan vuonna 2019. Keskusteluissa puheenaiheeksi nousi yhdenvertaisuusasia lainsäädännössä, ja aihe kirjattiin hankkeen raporttiin jatkoa varten. Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Jaana Junnila kehotti kuntia kertomaan Lakiklinikkaan konkreettisia haasteita, joihin on törmätty.

RASTI-konsortion hankkeessa laaditaan strategia ja tiekartta rakennetun ympäristön standardien käytölle. Työn tavoitteena on tehdä strategiaehdotus standardien käytöstä ja toteuttaa viestintätoimia, jotka vahvistavat alan tietoisuutta ja tulosten nopeaa käyttöönottoa. Tällä hetkellä hankkeella on tiedossa on 150 olemassa olevaa standardia, joista on saatava yhteentoimivia. Näiden käyttötarkoituksia on ryhdytty etsimään työpajoissa. Nykytilassa tieto törmää ja se on saatava kulkemaan yhteen.

Suomen Tilaajavastuun kehityspäällikkö Pekka Manninen esitteli Platform of Trust -alustaa, jonka avulla IoT-data saadaan kerättyä yhteen ja yhteismitallistettua. On sekä tilaajan että rakentajan etu saada tieto virtaamaan. Kaikki hankkeeseen liittyvä dokumentaatio tulee olemaan avointa. Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén muistutti tulevaisuuden tiedon hajautuneesta luonteesta. Mannisen mukaan tieto on jo valmiiksi hajallaan, eikä tarkoituksena ole kerätä kaikkea tietoa. Valtuutukset ovat oleellisia, mutta tiedon omistusrakenteiden tunnistaminen tekee tästä hankalaa.

Cozify esitteli KIRA-digi-hankettaan, jonka tavoitteena on luoda dynaaminen palveluympäristö. Laitevalmistajat ei välttämättä noudata standardeja. Markkinointipäällikkö Tony Risikon mukaan yhtenäisellä kokonaisuudella saavutetaan 90 prosentin elinkaarisäästöt verrattuna perinteisiin menetelmiin. Hakkeroinnin uhkaan on reagoitu kokoamalla tiettyjä turvamekanismeja. Jos ohjelmistoja ja laitetta päivittäessä huomataan aukkoja, ne korjataan ja päivitetään.

IT-päällikkö Rune Paananen esitteli Rakentamisen Laatu RALA:n kehittelemää yhteistä alustaa laadukkaille referensseille. Uuden mallin avulla säästyy aikaa ja rahaa: prosentin säästö tarkoittaa peräti 18 miljoonan euron säästöä, vaikka mukaan on laskettu vain tilaajapuolen säästö julkisen hallinnon osalta. Hankkeen vaikutus yrityksen kokonaistaloudelle on merkittävä. Hankkeessa käytetään kolmea tasoa referensseille: yrityksen itse kertoma, varmennettu, ja laadullinen, johon kuuluvat esimerkiksi palautetiedot. Yhteisellä sopimisella ja hyvien mallien käyttöönotolla alusta saadaan skaalattua koko Suomen kattavaksi.

DigiConcrete-yhteistyön konseptitestausta oli esittelemässä Caidio Oy:n toimitusjohtaja Aku Wilenius. Hän kertoi, että maailmassa valmistetaan joka vuosi yli 120 000 eduskuntatalon verran betonia, mutta alan tuottavuus ei ole kehittynyt 40 vuoteen. Yli 60 prosenttia työmaalla käytetystä ajasta menee odotteluun, ja 20 prosentin tehokkuuden parantaminen tarkoittaisi 23 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä betonirakentamisen projekteissa. Hankkeessa on kolme testausaluetta: kommunikaation parantaminen, uudet mittausmenetelmät ja tekoälyn mahdollisuudet.

Heikki Lonka ehdotti hankkeisiin ratkaisukeskeisen terapian lähestymistapaa. Tämä tarkoittaa, että jos on hyvä idea, pitäisi miettiä, mikä estää sen toteutuksen. Lisäksi voitaisiin katsoa hyviä käytäntöjä muista maista: mikä on edesauttanut läpilyöntiä ja mitkä esteet on pitänyt poistaa. Pia Gramén lisäsi, että valmistavassa teollisuudessa on jo ratkaistu paljon tiedon kulkuun ja harmonisointiin liittyviä haasteita ja näistä voisi kiinteistö- ja rakennusalakin oppia. Viron elinkeino- ja viestintäministeriön edustaja neuvoi pitämään asiat yksinkertaisina, ja sanoi, että esimerkiksi 150 ja kymmenenkin standardia voi olla liikaa. Ongelmia on monia ja asiat ovat monimutkaisia, joten ratkaisujen tulisi olla yksinkertaisia. Tästä tilaisuuden osallistujat olivat yksimielisiä.