"Demokratia voi olla mitä vaan, mutta kun puhutaan isoista korjausveloista, ei päätöksenteko voi perustua subjektiivisiin juttuihin", sanoo Topi Tiihonen, SkenarioLabsin toimitusjohtaja.

SkenarioLabsin KIRA-digi -kokeiluhankkeessa kehitetään kuntien rakennusdatan analysointia ja kertoo kuntapäättäjille, mitä pitäisi korjata ensin ja mitä jättää sivuun.

"Näin päätöksenteon taakse saadaan dataa."

Datan merkitystä ei Tiihosen mielestä voi korostaa liikaa. Usein kunnissa korjauspäätös tehdään näennäisen kiireisyyden perusteella. "Juuri paljastunut homekoulu korjataan ensin, vaikka toisaalle keskittyessä voitaisiin estää isompia vahinkoja", Tiihonen huomauttaa.

SkenarioLabsin malli on kokeiltu yksityisellä puolella: sijoittajat haluavat tietää, mitä toimenpiteitä kiinteistöille pitää lähitulevaisuudessa tehdä. Sijoittajia myös kiinnostaa, mihin käyttöön kiinteistö kannattaa ohjata vai olisiko parasta myydä se.

Tiihonen kertoo, että talot nähdään potilaina. Ensin tutkitaan talon menneisyyttä sekä potilaan nykytilaa. Sitten tehdään diagnoosi.

Data-analyysin avulla asiakkaat pystyvät tunnistamaan riskikohteita. Analyysi kertoo talon rakennusosistakin, sillä tiedot saadaan kasattua tekoälyn avulla vastaavista kohteista, joiden tiedot on syötetty järjestelmään. "Jos ajatellaan vaikka Aleksis Kiven kadulle vuonna 1971 rakennettua taloa, tiedämme sen lähtötason ja käyttötarkoituksen. Pystymme arvioimaan kiinteistön tulevat korjaukset ennakoivasti."

Tiihonen selittää, että jos jollakulla kiinteistösijoittajalla on viisi kohdetta ja hän pystyy korjaamaan kaksi, niin SkenarioLabsin avulla kohteet pystytään panemaan tärkeysjärjestykseen.