Helsingissä ja Tampereella kehitetään KIRA-digin kokeiluhankkeissa tietomalleja, joiden avulla kaupunkien kaavat saadaan entistä nopeammin ja kätevämmin käsiteltäviksi. Datan avaaminen ja koneluettavuus säästävät sekä aikaa että vaivaa.

Kun Helsingin kaupungin suunnittelija Tiina Mehtonen kaivaa kaavatiedoista esiin esimerkiksi sen, kuinka paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana on kaavoitettu toimitiloja asumiseen, hänellä menee siihen arviolta yksi kokonainen työpäivä. “Tiedot on etsittävä eri järjestelmistä, tietovarastoista ja tiedostoista. Tietojen koostaminen on työlästä ja aikaa vievää.”

Tulevaisuudessa on toisin, sillä Mehtonen on mukana suunnittelemassa tietomallia, jonka tavoitteena on kaavatuotannon tiedonhallinnan kehittäminen. Kaavatietoa hyödyntävät paitsi Mehtonen ja muut kaupungin työntekijät myös kaupunkiympäristön rakentamiseen ja organisoimiseen osallistuvat tahot, kuten päättäjät, rakennuttajat, konsultit – ja tulevaisuudessa myös tavalliset kuntalaiset. Kaavatiedon louhiminen on nykyisellään hidasta, mutta myös niin virheiden kuin virhetulkintojenkin mahdollisuus on suuri, sillä tietoja siirretään käsin lukuisiin eri järjestelmiin.

Uuden tietomallin ansiosta kaavatiedosta tulee koneluettavaa ja reaaliaikaista. Ja mikä parasta, prosessit muuttuvat sujuvammiksi ja nopeammiksi. “Siinä mihin nykyään menee koko päivä, menee tulevaisuudessa puoli tuntia. Myös työn laatu paranee kaavatiedon kehittämisen avulla.”

Osa isoa kokonaisuutta

Siirtyminen uuteen tietomalliin ei tapahdu hetkessä, mutta suunnitelmat ovat jo hyvässä vauhdissa. Tietomallia on mietitty Helsingissä jo kaksi vuotta, ja uutta potkua se on saanut KIRA-digin kautta, joka vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota ja etsii ratkaisuja alan kehittämiseksi.

Tavoitteena on uudistaa rakennusalan toimintatapoja muun muassa avaamalla rakentamisen ja kaavoituksen dataa uusien palvelujen käyttöön ja kehittämällä yhteentoimivia järjestelmiä.

Kaavatiedon kehittäminen on yksi tärkeä osa kokonaisuutta, ja samaa työtä tehdään myös parhaillaan toisessa KIRA-digin tukemassa hankkeessa Tampereella.

Toisiinsa linkittyvää tietoa

“Digitalisaatio mahdollistaa sen, että jatkossa yleiskaava voi olla paljon enemmän kuin kaava, joka esitetään kartalla”, sanoo Tampereen kaupungin johtava erikoissuunnittelija Jarno Kinnunen.

Tulevaisuuden yleiskaava voi sisältää esimerkiksi yhteiskuntarakenteen tilaa kuvaavan ajantasaisen seurantatiedon, eri viranomaislähteistä kootut suunnittelun lähtötiedot ja itse suunnittelutiedon.

“Nykymuodossaan yleiskaavaprosessi ei pysty vastaamaan näihin laajenevan tietovirran myötä ilmeneviin tiedonhallinnan ja -laadun ongelmiin, joten tarvitaan työkalu, jonka avulla eri lähteistä tulevia laadultaan erilaisia tietoja voidaan hallita.” Koneluettavuus mahdollistaa vaikkapa sen, että yleiskaava-aineistojen päälle voidaan toteuttaa kolmannen osapuolen toimesta erilaisia lisäarvopalveluita, esimerkiksi virallista kaavaa rikastavia visualisointeja.

“Paperilla esitettävän kaavakartan tilalle tulee joukko toisiinsa linkittyvää tietoa. Siitä hyötyy myös tavallinen kaupunkilainen, sillä yleiskaavassa tuotettu tieto voidaan tuoda hänen ulottuvilleen jalostetussa muodossa.”

Avoimen datan on oltava laadukasta

Helsingin kaupungin Tiina Mehtosen mielestä erillisiä tiedostoja pyörittävä järjestelmä alkaa jo olla mennyttä maailmaa. Tietokanta-ajattelu ja tietomallityöskentely on suunta, johon kaavoituksessakin on digitalisaation myötä siirryttävä pian.

Hän muistuttaa, että avoimen datan on oltava laadukasta ja koneluettavaa. Se ei siis vielä riitä, että data on avointa.

“Kun kaavaa tehdään, se pyöräytetään validoinnin kautta. Ohjelma tarkistaa, ettei virheitä jää ja tieto on koneluettavaa.”

Tampereen Jarno Kinnunen visioi, että tulevaisuuden yleiskaavaprosessi on sellainen, jossa kaavoitusprosessiin osallistuvien tahojen välinen vuorovaikutus tapahtuu digitaalisia kanavia myöten.

“Kaikki se tieto, jota vuorovaikutusmenettelyssä syntyy, on valmiiksi määrämuotoista ja tallentuu tietomallin yhteyteen. Lisäksi tulevaisuuden yleiskaavaprosessissa kuntalaisten osallistaminen voitaisiin upottaa osaksi jonkin sosiaalisen median käyttökokemusta.”

Data-analyysien automatisointi vähentäisi perinteisten selvitysten tuottamista, vaikkei kasvokkain kohtaamisesta halutakaan kokonaan eroon. Joka tapauksessa digitalisointi tekisi osallistamisesta sekä koko kaavoituksen prosesseista nopeampia ja sujuvampia kuin aiemmin.

Lue lisää Helsingin kaupungin kokeiluhankkeesta Helsingin asemakaavan digitalisointi ja Tampereen kaupungin kokeiluhankkeesta Tampereen yleiskaavan digitalisointi.

Helsingin kaupungin kokeiluhanke on mukana ensimmäisessä KIRA-digi 360 -tapahtumassa torstaina 25. tammikuuta klo 14-16. Tule seuraamaan ainutlaatuista tapahtumaa 360-livestriimin välityksellä Facebook-sivuiltamme.

Teksti: Meri Nykänen

Kuvat: Raisa Kyllikki Ranta