Jäikö jokin vielä epäselväksi kokeiluhakuun liittyen? Tässä päivittyvä lista usein kysytyistä kysymyksistä vastauksineen.

Kuka voi hakea tukea?
Tukea voidaan myöntää yrityksille, yhdistyksille, kunnille tai muille juridisille henkilöille, joilla on y-tunnus, jonka velvoitteet kuten verot ja maksut on hoidettu asianmukaisesti, ja jotka toteuttavat KIRA-digi -tukiohjelman mukaista hanketta. Toimija voi olla suomalainen tai muualta tuleva.

Mikä on taloudellista toimintaa?
Taloudellista toimintaa on kaikki tuotteiden ja palveluiden tuotanto, välitys ja myynti. EUssa yritykseksi katsotaan kaikki yksiköt - riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, yrityksiä voivat tässä merkityksessä olla myös yhdistykset tai henkilöt.

Mikä on ei-taloudellista toimintaa?
Kulttuurin ja kulttuuriperinnön alalla on EUssa katsottu olevan toimintaa, joka ei vaikuta markkinoihin ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, tällöin se on ei-taloudellista toimintaa. Kulttuurialalla on myös paljon normaalia taloudellista toimintaa. Erilaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat myös harjoittaa sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa.

Täytyykö hankkeissa olla mukana julkisen sektorin toimija?
Ei täydy, saa olla.

Voiko yliopisto hakea rahoitusta kokeiluhankkeelle?
Voi. EU:n ryhmäpoikkeusasetus puhuu yleisemmin tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioista.

Mikä on tuettavien hankkeiden suuruusluokka?
KIRA-digi -tukiohjelmasta jaetaan noin 2 miljoonaa euroa vuosittain, eikä yksittäisen tuen vähimmäis- tai enimmäismäärää ole määritetty. Kokeiluhankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja eri näkökulmien testaamiseksi tuki on tarkoituksenmukaista jakaa vuosittain usealle hankkeelle. Lisäksi haettavissa on 2017 lähtien erityinen pienten kokeiluhankkeiden tuki, ns. kokeilutonni (1500 €/kokeilu).

Voiko oman työn laskea omarahoitusosuuteen?
Kyllä voi.

Ovatko arvonlisäverokulut tukikelpoisia?
Arvonlisäverot voidaan sisällyttää KIRA-digi -tukiohjelman rahoituksella korvattaviin kustannuksiin vain, mikäli ne jäävät rahoituksen saajan lopulliseksi kustannukseksi eikä rahoituksen saajalla ole oikeutta kirjata arvonlisäveroa valtion erilliselle arvonlisäveromomentille tai arvonlisäveroa ei korvata rahoituksen saajalle muulla tavoin.

Voiko tukitaso jäädä alle 40 %:n?
Jos kokeilu sisältää tuotekehitystä tai sellaista kaupalliseen sovellukseen tähtäävää kokeilua, jonka vuoksi tuloksia ei haluta julkistaa avoimesti, tukitaso jää 25 %:iin. Tukitasoa voidaan tällöin kuitenkin korottaa yrityksen koon perusteella (keskisuuret yritykset yhteensä 35 %:iin, pienet yhteensä 40 %:iin).

Miten tukitaso määräytyy, jos hakijakonsortiossa on sekä suuria että pk-yrityksiä?
Jos hankkeeseen sisältyy todellista yhteistyötä ja vähintään yksi yrityksistä on pk-yritys, eikä mikään yksittäinen yritys vastaa enemmästä kuin 70 prosentista tukikelpoisia kustannuksia, tukitasoksi kokeellisessa kehittämisessä tulee 40 %.

Miten tukitaso määräytyy, jos hakijakonsortiossa on ulkomaalaisia toimijoita?
Hakijoiden kansallisuus tai toimipaikka ei vaikuta tukitasoon.

Minkäsuuruiset yleiskustannukset hyväksytään tukikelpoisiksi kuluiksi?
Yleiskustannusten kattoa ei ole määritelty, mutta yleiskuluja esitettäessä kannattaa pitää mielessä, että kokeiluhankkeiden valintakriteereissä huomioidaan myös hankkeen toteutettavuus (mm. toteutettavuus käytettävissä olevilla resursseilla) ja vaikuttavuus (mm. mitä tulosta rahoituksella saadaan).

Onko usean toimijan yhteistyökonsortioille erityisiä ehtoja?
Usean toimijan hankkeessa on oltava päävastuullinen hakija. Kaikkien hankkeen osallisten on täytettävä ryhmäpoikkeusasetuksen rahoituksen ehdot. Ks. tarkemmin tukiohjelman kohta 11.

Onko kokeiluhankkeissa noudatettava hankintalakia?
Hankkeeseen liittyvissä hankinnoissa tulee soveltaa lakia julkisista hankinnoista (348/2007) silloin, kun avustuksen saaja on julkinen hankintayksikkö tai kun hankinnan kustannuksista yli 50 % katetaan tällä ympäristöministeriön myöntämällä avustuksella ja/tai muulla julkisella rahoituksella. Jos julkinen hankinta on tehty vastoin hankintasäännöksiä, hankintahinta ei ole projektille hyväksyttävä kustannus.

Miten hakemukset käsitellään?
Ensin tarkistetaan, että hakija täyttää tuensaajalle asetettavat edellytykset (esim. rekisteröityminen ja verojen ja maksujen hoitaminen) ja hanke on tukiohjelman mukainen. Tukiohjelman edellytykset täyttävät hakemukset etenevät arviointiryhmän arvioitavaksi. Hankkeen ohjausryhmä tekee arviointiryhmän arvioinnin pohjalta ministeriölle esityksen tuettavista hankkeista. Avustuspäätökset laatii ympäristöministeriö.

Ketkä osallistuvat hakemusten arviointiin? 
Hakemusten arviointia varten on koottu toimialan asiantuntijoista koostuva arviointipooli, jota voidaan edelleen täydentää hankkeen aikana. Poolin nimittää hankkeen strateginen johtoryhmä. Arviointipooliin kuuluu mm. ministeriöiden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten, yritysten, kuntasektorin sekä yhdistysten ja säätiöiden edustajia. Kunkin hakukierroksen hakemusten arviointiin voivat osallistua vain ne arviointipoolin jäsenet, joilla ei ole sidonnaisuuksia sille hakukierrokselle osallistuviin organisaatioihin. Löydät arviointipoolin jäsenet täältä.

Miten arvioijien vaitiolovelvollisuus ja jääviyskysymykset on huomioitu?
Kaikki arviointipoolin jäsenet ovat allekirjoittaneet kirjallisen vaitiolo- ja riippumattomuusvakuutuksen, jossa sitoutuvat toteuttamaan arvioinnin luottamuksellisesti ja olemaan luovuttamatta kolmannelle osapuolelle hakemuksia, työsuunnitelmia ja niihin sisältyviä tietoja. Arvioinnin valmistuttua hankehakemukset ja niiden arvioinnissa syntynyt materiaali luovutetaan ympäristöministeriölle. Vaitiolo- ja riippumattomuusvakuutuksissa poolin jäsenet ovat myös ilmoittaneet sidonnaisuutensa eri organisaatioihin. Lisäksi sidonnaisuudet tarkistetaan uudelleen ennen jokaisen haun arviointia. Jos arvioijalla on sidonnaisuus johonkin hakukierrokselle osallistuvaan hakijaan (päähakijaan tai muuhun hakemuksen osapuoleen), hän jääväytyy kokonaan kaikkien sen hakukierroksen hakemusten arvioinnista.

Keillä on pääsy hakemusten tietoihin?
Hakemukset avataan arvioitaviksi vain sen kierroksen arvioitsijoille. Lisäksi digipäälliköllä ja hallinnollisella projektipäälliköllä on pääsy aineistoihin, sillä he vetävät arviointiprosessia ja vastaavat arviointia koskeviin kysymyksiin, mutta eivät osallistu hakemusten pisteytykseen.

Mitä tarkoittaa "Hankkeen keskeinen sisältö ei ole tuotteen tai palvelun myynti"?
Vaikka kokeiluilla halutaan toki edistää uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä, itse kokeilun keskeinen sisältö ei saa olla tuotteen tai palvelun myyntiä. Tässä on taustalla EU:n valtiontukisäännöt ja tässä tapauksessa kokeiluhankkeissa on kyse tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan kohdistuvasta tuesta.

LISÄTIEDOT

Teemu Lehtinen, digipäällikkö (hankkeen yleiset kysymykset)
P. +358 40 456 6108   S. teemu.lehtinen(at)kiradigi.fi

Minna Perähuhta, erityisasiantuntija (hallinnolliset ja tukiohjelmaan liittyvät kysymykset)
P. +358 29 525 0223 S. minna.perahuhta(at)ym.fi

Kysy kysymys