Tampereen yleiskaavan digitalisointi
Tampereen kaupungin toteuttamassa hankkeessa kehitettiin digitaalista yleiskaavaa, joka on enemmän kuin pelkkä kartta. Uusi tietomalli parantaa ja nopeuttaa yleiskaavaprosessia.
Mihin etsittiiin ratkaisua?
Tulevaisuuden digitaalinen tietomalli parantaa ja nopeuttaa yleiskaavaprosessia, joka on nykytilanteessa hidas. Tietomallityö tuo yleiskaavaprosessiin etuja, mm. suunnitteluprosessin läpinäkyvyys lisääntyy, suunnittelutyö tehostuu ajallisesti ja suunnittelutyössä tuotettujen selvitysten sisältämän tiedon saatavuus ja laatu parantuu.
Tavoite: “Kaavatieto kaikille avoimeksi”
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa avoin yleiskaavan tietomalli, joka helpottaa maankäyttötiedon saatavuutta ja maankäytön kokonaisprosessin sujuvuutta.
Mitä hankkeessa tehtiin?
Hanke toteutettiin Tampereen kaupungin Yleiskaavoituksen ja Gispo Oy:n yhteistyönä.
Hankkeen suunnittelu aloitettiin tunnistamalla kaavaobjektit ja niiden yhteydet sekä tuottamalla yleiskaavan käsitteistöstä kuvaukset, käsitemalli ja yleiskaavan prosessikaavio. Seuraavassa vaiheessa luotiin tietomalli, jota testattiin Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 -aineistolla. Hankkeen lopuksi Gispo Oy järjesti tietomallin koulutus- ja esittelytilaisuuden Tampereen yleiskaavoittajille. Käytännössä tämä tarkoitti yleiskaavoituksessa noin 1 500 työtuntia, 30 palaveria sekä paljon pohdintoja ja keskusteluja.
Kenelle tästä on hyötyä?
Avoimesta tietomallista hyötyy pitkällä aikavälillä varsin laaja joukko toimijoita. Ensimmäisiä hyötyjiä ovat ne tahot, jotka jo nyt hyödyntävät yleiskaavaa omassa toiminnassaan (esimerkiksi asemakaavoitus). Seuraavassa vaiheessa hyötyjiä ovat mahdolliset kolmannen osapuolen toimijat, joille tietomallimuotoinen yleiskaava mahdollistaa jo aiemmin mainittujen lisäarvopalveluiden kehittämisen. Tietomallipohjaisesta yleiskaavasta hyötyy myös tavallinen kaupunkilainen.
Kaupunkilaisen kokemia hyötyjä ovat muun muassa se, että kaavoitusprosessissa voidaan reagoida nopeammin yhteiskuntarakenteessa tapahtuviin muutoksiin ja että yleiskaavassa tuotettu tieto voidaan tuoda kaupunkilaisten ulottuville jalostetussa muodossa.
Mitä tuloksia kokeilu tuotti?
Tietomalli luotiin vastaamaan EU:n INSPIRE-vaatimuksia ja se jaettiin avoimesti kaikkien saataville GitHub-ohjelmavaraston kautta. Tietomallissa kaavaobjekteille ja taulujen tiedoille luodaan automaattisesti yksilöivät id-tunnukset, joiden kautta tietojen linkittäminen esimerkiksi kaavaobjektiin on sujuvaa. Lähtötietojen linkittäminen onnistuu esimerkiksi URI-tunnisteiden avulla.
Hankkeen KIRA-digi osuudessa tuotettiin myös Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistustyöhön syötteitä, jotka liittyivät yleiskaavan tuottamiseen tietomallipohjaisena ja asettamisesta digitaalisesti nähtäville.
Yleiskaavaprosessi on laaja ja siinä hallittava tietomäärä suuri, minkä vuoksi myös tietomallista muodostui teknisesti monipuolinen kokonaisuus. Hankeaikataulu oli tiukka tietomallin luomiselle ja sen puitteissa ei ehdittykään keskittymään käyttöliittymän kehittämiseen. Siinä, miten tietomallia käytetään ja ylläpidetään esimerkiksi QGIS:llä, tarvitaan KIRA-digi-hankkeen jälkeen vielä jatkokehittämistä.
Lue lisää: Digikaavoitus helpottaa kaupunkisuunnittelua
Lue lisää: Blogi hankkeen päättymisestä