Urakoitsijoilta kuluu rakennushankkeen tarjousvaiheessa valtavasti aikaa tarvittavien materiaalien ja komponenttien määrälaskentaan. Työ helpottuisi, jos osa laskemisesta automatisoitaisiin määräluettelojen avulla.

Mihin etsittiin ratkaisua?

Rakennushankkeen kustannuksia laskettaessa iso osa työajasta uppoaa laskelmiin, joiden teko voitaisiin automatisoida. Työssä voitaisiin käyttää hyödyksi taloteknisiä ns. määräluetteloita. Samalla laskennan tuloksissa päästäisiin parempaan tarkkuuteen ja tarjouksia olisi helpompi vertailla. Käytännössä näiden luetteloiden käyttö on vielä melko harvinaista. 

Määräluettelot auttavat suunnittelijaa tuottamaan urakoitsijalle oikeat tiedot, jolloin urakoitsijan ei tarvitse tarjousvaiheessa käyttää aikaa kappalemäärien ja pituuksien laskemiseen piirustuksista. Tällä hetkellä tähän työhön kuluu jopa 70–80 % tarjouksentekoajasta.

Määräluetteloiden käyttö on ollut mahdollista jo 20 vuoden ajan, mutta käyttöönotto on ollu hidasta. BuildingSMART Finland -foorumi on laatinut ohjeen avuksi talotekniikan määrälaskentaan ja määräluetteloiden tekemiseen.

Jos talotekniset suunnittelijat, rakennuttajat ja urakoitsijat ottaisivat määräluettelot käyttöön, voitaisiin toimintaprosessien muutoksilla säästää jopa 30–50 miljoonaa vuodessa.

Tavoite: Määräluetteloiden käytön pilotointi

Kokeilun tavoitteena oli pilotoida taloteknisiä määräluetteloita rakennushankkeissa ja kokeilla määräluetteloiden käyttöä siten, että suunnittelijat toimittavat urakoitsijoille valmiit määräluettelot. Tämä karsisi määräkustannusten turhaa mittailua rakennusvaiheen aikana.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Sopivien rakennushankkeiden löytäminen pilotointia varten osoittautui haastavaksi. Kokeilun nopea aikataulu asetti selkeän rajoitteen: yhteistyö rakentajien kanssa olisi pitänyt päästä aloittamaan huomattavasti aikaisemmin.

Varasuunnitelmana kokeilussa päädyttiin vertaamaan jo laadittuja, perinteisin menetelmin laskettujen kohteiden määrätietoja vastaavien kohteiden IFC-tietomalleista otettuihin määrätietoihin.

Lisäksi haastateltiin urakoitsijoiden tarjouslaskijoita, jotta saatiin tietoa heidän suhtautumisestaan määräpohjaiseen urakkalaskentaan.

Kenelle tästä on hyötyä?

Kokeilun tuloksista ja määräluetteloiden laajemmasta käyttöönotosta hyötyvät suoraan talotekniikan suunnittelijat, urakoitsijat sekä rakennuttajat. Menetelmä nopeuttaa tarjouslaskentaa, säästää kustannuksia ja parantaa suunnittelun laatua.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Käsin laskettujen ja IFC-mallista otettujen määrien vertailussa saatiin tietoa näiden työtapojen eroista. Määrälistojen avulla päästiin erittäin lähelle käsin laskettua tarkkuutta, joten niiden käyttämiselle ei pitäisi vertailun perusteella olla tarkkuustason tuomia esteitä. Eniten eroa havaittiin metrimäärien laskennassa ja kaikkein pienimpien kanava- ja putkikokojen kohdalla.

Kokeneet tarjouslaskijat suhtautuivat haastatteluissa positiivisesti määräluetteloiden käyttöön, mutta luetteloiden oikeellisuus herätti epäilyjä. Haastateltujen mielestä kohdetta ei voida hinnoitella pelkällä määräluettelolla, vaan kohteeseen pitää pystyä tutustumaan piirustusten ja 3D-mallin kautta. Haastattelujen perusteella vaikutti kuitenkin myös siltä, että kaikki tarjouslaskijat eivät tunne riittävästi IFC-mallien mahdollisuuksia laskennan apuna.  

Jokaisen haastateltavan mielestä tietomallipohjainen määrälaskenta on suositeltavaa. Heillä oli myös halu kehittää omaa organisaatiotaan tähän suuntaan.