Helsingin kaupungin toteuttamassa hankkeessa kehitettiin digitaalista tietomallia, jonka avulla kaavatietoa on entistä helpompaa käsitellä.

Mihin etsittiin ratkaisua?

Nykytilassa kaavatiedon louhiminen, jalostaminen ja siirtäminen eri kaavavaiheissa sisältää niin tiedostojen hallintaa kuin silmin tulkittavan tiedon siirtoa jatkokäyttöön. Jatkokäsittelyt ovat paitsi työläitä myös sisältävät virheiden tai virhetulkinnan mahdollisuuksia. Kehittämällä kaavatietoa voidaan varmistaa paremmin tiedon yhteentoimivuutta ja luetettavuutta reaaliaikaisesti riippumatta kaavaprosessin vaiheesta.

Kaavoituksen alkuvaiheen tietoa ei ole tottuttu jakamaan vektorimuodossa, vaan vasta kaavan hyväksymisvaiheen vireille tulevien kaavayksiköiden jälkeisten kiinteistönmuodostuksen vaiheissa. Kaavoituksen alusta tähän vaiheeseen on kulunut usein jo jopa vuosia, eikä suunnitteluun osallistuvilla muilla tahoilla ole ollut pääsyä käyttämään tietoa muussa kuin teknisesti jäykässä pdf:n kuvamuodossa, mikä on tehnyt tiedon hyödyntämisen hankalaksi.

Tavoite: kaavat kaikkien saataville

Hankkeen tavoitteena oli asemakaavojen tiedonhallinnan kehittäminen niin, että tieto palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia maankäytön suunnittelun vaiheita ja parantaa tiedon yhteentoimivuutta niin käsitteiltään, rakenteiltaan, tekniseltä jakelumuodoltaan kuin revisioiden hallinnan kannalta.

Tiedonhallinnan kehittämisellä pyritään saamaan maankäyttötiedon elinkaari hallituksi kaikkien osapuolien näkökulmasta. Se mahdollistaa laadukkaan ja luotettavan tiedon hyödyntämisen teknisesti nykyaikaisten avointen rajapintojen kautta läpi koko maankäytön suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon arvoketjun.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Hankkeessa oli tavoitteena selvittää laajemmin tulevaisuuden digikaavoituksen vaatimuksia ja haasteita nykytilassa sekä varmentaa, että kehitettävä tietomalli on Inspire PLU -tietomallin kanssa yhteensopiva elementeiltään ja tietorakenteiltaan. Näitä lähdettiinkin selvittämään heti hankkeen alussa.

Ympäristöministeriön käynnistettyä Maankäyttöpäätökset-hankkeen, joka lähti selvittämään yllämainittuja asioita kansallisesti, todettiin, että ei ole järkevää tehdä samoja asioita toisaalla. Tämän johdosta hankkeessa tehtiin suunniteltua laajemmin ”omaa työtä”, muun muassa asemakaavan tietosisällön oikeellisuuden ja ristiriidattomuuden varmistamiseen käytettiin paljon suunniteltua enemmän resursseja, kuten myös yleiskaavan ja asemakaavan mahdollisuuksien selvittämiseen. 

Kenelle tästä on hyötyä?

Kaavatiedon suurimpia hyödyntäjiä ovat kaupunkiympäristön rakentamiseen ja maankäytön organisoimiseen osallistuvat tahot. Kaavoituksen tietoa jaetaan kaavoituksen ennakoinnista lainvoimaisuuteen monin eri tavoin. Tietomallin ja käsitteiden yhteentoimivuus valtakunnallisesti on askel yhteentoimivampaan julkishallintoon, mikä keventää byrokratiaa, kohentaa tiedon laatua ja joustavoittaa asiakaspalveluja.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti? 

Hanke saavutti asettamansa päätavoitteet, jotka kirjattiin projektisuunnitelmaan: 1) yhtenäinen tietovaranto asemakaavoille, 2) kaavatiedon tarjoaminen avoimen ja standardin rajapinnan kautta ja 3) yhtenäinen käsitteistö. 

Lue lisää: Digikaavoitus helpottaa kaupunkisuunnittelua