Hankkeessa testattiin, miten kunnan rakennusvalvontaprosessia ja vuorovaikutusta voidaan nopeuttaa hyödyntämällä 3D-aineistoa. 

Mihin etsittiin ratkaisua? 

Rakennustarkastustoiminta on usein hidasta. Hankkeen tarkoituksena oli saada nopeutettua ja tehostettua toimintaa siten, että joka tapauksessa syntyvää 3D-aineistoa hyödynnetään valvontaprosessissa monipuolisesti ja tarjotaan jopa kokonaan uudenlainen mahdollisuus eri osapuolille tutustua aineistoihin.

Tavoite: 3D-aineiston todellinen hyödyntäminen 

Tuloksena tavoiteltiin 3D BIM -aineiston todellista hyödyntämistä rakennusvalvontaprosessissa suhteellisen pienessä projektissa. Tavoitteena oli saada suunnittelijan aineisto osaksi kaupunkikuvallista arviointia vuorovaikutuksessa suunnittelijan, asiakkaan ja lupatarkastajan kanssa. IFC-mallia oli tarkoitus oikeasti käyttää koneluettuna siten, että siihen voidaan kohdistaa todellisia rakennusvalvonnan perusluonteisia tarkastustoimenpiteitä. Samalla oli tarkoitus myös tutustuttaa ja opettaa eri prosessin tahot uudenlaiseen toimintamalliin ja saada tästä kerättyä kokemuksia raportteina jatkokehittämistä sekä toiminnan tehostamista varten.

Mitä hankkeessa tehtiin? 

Sova3D Oy toimitti hankkeeseen ohjelmisto-osaamista. Alkuun perustettiin testipalvelin Sova3D Oy:n omalle palvelimelle, jossa koeponnistettiin sovelluksen käyttöönottoa. Ympäristönä käytettiin Lupapiste.fi:n avointa dataosuutta, jota vasten päästiin koeponnistamaan kokonaisuutta. Testi sujui hyvin, jonka jälkeen lisättiin Vantaan rakennusvalvonnan tuotantokäytössä olevaan Lupapiste.fi- palveluun Sova3D-laajennus, jossa kaupunkikuvallinen pilotointi suoritettiin.

Gravicon Oy toimi hankkeessa tietomallikoordinaattorina ja teki luvan liitteeksi tallennetun IFC-mallin tarkastukset Solibri Model Checker -ohjelmalla. Malli todettiin hyvälaatuiseksi ja hankkeen tavoitteet täyttäväksi.

Kenelle tästä on hyötyä?

Suunnittelijalle, asiakkaalle ja lupatarkastajalle. 

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan tavoitteena oli kokeilla mallien käyttöä osana rakennuslupaprosessia Lupapistepalvelun tuotantoympäristössä. Konkreettisena tavoitteena oli saada hankkeen laajuustiedot luettua suoraan mallista ja muun muassa verrata niitä suunnittelijan hakemuksessa ilmoittamiin. Laajuustietojen tulkinta sisältää nykyisissä asemakaavoissa ja laskentatavoilla monesti suunnittelijan ja lupakäsittelijän tulkintaa. Tietomallien käyttö voisi tuoda tähän suuren muutoksen, eikä tulkintaa enää tarvittaisi, vaan laajuustiedot tulkittaisiin aina samoin ja kaikissa hankkeissa yhdenmukaisella tavalla.

Lopputulemana voidaan todeta, että nykyisillä käytettävissä olevilla keinoilla kaikki luvan myöntämiseksi vaadittavat laajuustiedot on mahdollista tulkita suoraan mallista, kunhan malli noudattaa YTV:n ohjeistusta.